Viime viikolla töissä tuli puheeksi vaikka ja mitä. Työkaverini Maaro kehui yhtä mandariinia todella hyväksi, jolloin Sumi kysyi mistä maasta se on kotoisin. Maaro vastasi, että Alepasta. Toistin tuon hauskan kohtauksen: mistä maasta: Alepasta ja kaikki asianosaiset nauroivat asialle. Oli odottamatonta kysyä mistä maasta kuin mistä kaupasta mandariini oli hahah. Jälkikäteen mietimme, että onhan se Alepa aika aurinkoinen maa, sillä siellä näkyy keltaista. Eikö se muka sijaitse etelässä?
Olin käymässä Porissa yökylässä. Olin puhunut unissani: “Kiitos. Miten voin auttaa?” Näin mulla tulee sanottua töissä asiakkaille. Näkee, mitkä asiat pyörivät mielessäni minun edes tietämättäni. Onneksi sain kuulla kaveriltani sen. Hänkin puhui jotain unissaan.
Matkalla Poriin kaverini luo, luin Gökungen -kirjaa. Sain sen luettua loppuun Porissa. Jee! Se on ollut mulla kesken about vuoden verran.
Nyt kun alkaa olla pimeää jo aiemmin, pelkään, miten pääsen ylös aikaisin aamulla töihin. Se on pelko, joka voi toteutua, mutta rukoilen, että se ei toteudu ja että saan potkittua itseni ylös. Kerran ostin jopa valmiskahvia, jos alkaa nukuttaa liikaa aamutoimien jälkeen niin ei kun purkista piristystä ja oon hereillä ja pääsemässä sinne minne pitääkin, eli töihin.
Oli hauska keskustella Alepan matkustamisesta ja tänäänkin oli k city marketin loma matka😂.
Waude😜 sä se matkustat usein! Mä otin äkkilähdön Prismaan kahdesti samana päivänä. I know kreisiä🤣🤣