Miten teknologiaa voi käyttää väärin? Miten digitaalinen väkivalta esiintyy? Tutustuin tänään Naisten Linja Suomessa ry:n opukseen tästä aiheesta, mikä pysäytti minut, sillä olen itsekin kirjoittanut tästä kirjan muodossa. Tähän tekstiin tuon Naisten Linja Suomessa ry:n kertomat faktat pöytään ja annan maistiaisia kirjoittamistani kirjoista. Etenkin siitä uusimmasta itsenäisestä jatko-osasta nimeltä Irti kahleista. Mitä digitaalinen väkivalta on? Kun teknologiaa käytetään väärin väkivaltaisessa parisuhteessa, sillä luodaan tunne väkivallan kohteelle siitä, ettei hänellä ole yksityisyyttä tai turvaa missään, koska väkivallan tekijällä on silmät ja korvat kaikkialla. Uuden teknologian myötä tekijälle mahdollistuu aivan toisella intensiteetillä läsnäolo kumppanin elämään mitä aiemmin. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 21.) Tällä tarkoitetaan mm. väkivallan kohteen puhelimen hakkerointia, seuraamista ja pommittamista useilla viesteillä, kun väkivallan kokijasta ei heti kuulu sekä tivaamista siitä, missä toinen on ja todisteiden välittämistä eli ottamalla kuvan, että on todella siellä missä väittää. Tässä alla on digitaalisen väkivallan taktiikoista omien ajatusten kera, jotka on eritelty tekstiin. Pakottavan kontrollin taktiikoita Eristäminen: Tekijän kohteena on kumppaninsa yhteydenpidon kontrollointi ja kumppanin läheisten ihmissuhteiden tuhoaminen. Tekijä yrittää tehdä kaikkensa estääkseen kokijaa tapaamasta ystäviään esimerkiksi saamalla aikaiseksi riidan tai tekeytymällä sairaaksi. Asettamansa rajoitukset hän saattaa perustella mustasukkaisuudella, mikä voi aluksi tuntua hyvin imartelevalta. Kun tekijä eristää kumppaninsa muista ihmissuhteista, näin ollen hän nostattaa omaa valtaansa ja asemaansa tämän elämässä. Väkivallan kokija jää yksin eristämisen seurauksena, eikä hänelle jää lopulta ketään, joka tukisi häntä tai auttaisi näkemään kokonaiskuvan ja sen, mitä suhde tekee hänelle ja mihin suuntaan se ajautuu. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: ovatko ystävät, jotka välittävät Stereo love -kirjassa (Irti kahleista-kirjan eka osa) piiloviestejä kirjani päähenkilölle Emmalle edes todellisia ystäviä? Miten kirjani hahmo kokee asian? Manipulointi: Kun tekijä on saanut eristettyä kumppaninsa tämän ystävistä ja läheisistä, hän kykenee manipuloimaan tämän käsityksiä. Tekijä kohtelee kumppaniaan kuin roskaa, mutta omia ystäviään ja läheisiään huomaavaisesti, mikä saa kokijan alkamaan järkeillä, että tekijän väkivallanteot ovat hänen oman käytöksensä syytä. Kokija yrittää ymmärtää, mikä hänen toiminnassaan on väärin ja tekijä uskottelee vain yrittävänsä auttaa kumppaniaan tulemaan paremmaksi puolisoksi, vaimoksi tai äidiksi. Lopulta kokijan kosketus omiin ajatuksiin katoaa ja hän alistuu täysin väkivallantekijän määrittelyihin ja mielipiteisiin. Tämä taas lisää kokijan häpeää ja vahvistaa riippuvuuteen tekijästä. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Irti kahleista-kirjassani Emma saattaa alkaa myöntymään väkivallantekijän toiveisiin ja tulla näin alistetuksi. Entä jos hän ei toimikaan niin, mitä sitten hän saa tuta? Gaslighting: Gaslighting on hienovarainen väkivallan muoto, jossa sen käyttäjä vääristelee tai manipuloi tilanteita tarkoituksellaan, jotta kumppani alkaisi epäillä oman muistinsa toimimista ja mielenterveyttään. Termin nimi juontaa elokuvaan nimeltä Gaslight, jossa aviopuoliso ajaa vaimonsa luulemaan itseään hulluksi himmentelemällä asunnon kaasuvaloja. Tekijän saadessa kokijan epäilemään omaa mielenterveyttään, tekijä usein ovelana käyttää sitä kokijaa vastaan: Kuka viranomainen muka uskoisi tuollaisen hullun kertomuksia? (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: voiko edes lähimmille ystäville kertoa tästä? Miten käy kirjassani? Pikkumaisten määräysten valvominen: Tekijä voi antaa kumppanilleen hyvin pikkumaiselta tuntuvia määräyksiä koskien esimerkiksi pukeutumista tai yhteydenpitoa ja hän mahdollisesti valvoo tarkasti niiden noudattamista. Määräykset ja niiden tulkinta ovat muuttuvia ja muutos saattaa tulla äkillisesti, mikä pitää kokijaa koko ajan ylivirittyneessä tilassa. Jos kokija rikkoo määräyksiä, seuraa siitä rangaistus, jolloin kokija keskittyy täysin rangaistuksen välttämiseen. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Irti kahleista-kirjassa on yhtäläisyyksiä tämänkin kohdan kanssa. Lue kirjasta millä lailla. Kaikkivoipaisuuden osoittaminen: On tyypillistä väkivaltaisille suhteille, että kokija on valvonnan kohteena päivittäin. Tekijä ulottaa valtansa myös kokijan turvalliseksi kokemaan paikkaan, joka voi olla esimerkiksi kirkko, työpaikka tai harrastus ja valloitus tapahtuu esimerkiksi pommittamalla tekstiviestein ja puheluin kokijaa käynnin aikana. Lopulta saattaa käydä niin, ettei kokija usko minkään tahon voivan häntä auttaa, ei edes oikeuslaitoksen taikka poliisin, sillä kokija uskoo tekijän olevan kaikkivoiva. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Miten kirjassani käy? Ulottuuko väkivallantekijän lonkerot kirjan päähenkilön Emman työpaikalle? Rangaistuksen ja palkinnon vuorottelu: Vaikuttaa, että väkivallan tekijässä näyttäytyy vuorottelevan kaksi puolta – huomaavainen hurmuri ja rankaiseva julmuri. Väkivaltaiselle käytökselle on havaittavissa kaava, jossa väkivaltaisen purkauksen jälkeen tulee anteeksipyynnöt, hyvittelyt, vakuuttelut väkivallan loppumisesta ja aika, joka muistuttaa kuherruskuukautta. Sitten tämän jälkeen tunnelma on kiristymässä, jota seuraa uusi väkivaltainen purkaus, jonka jälkeen tekijä taas yrittää alkaa hyvitellä kokijaa. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Sateleeko Irti kahleista-kirjan hahmolta rakkaudenosoituksia? Entä epäkorrektiutta, kun ei saa haluamaansa? Uhkailu: Kun tekijä haluaa vaientaa kokijan, käyttää hän fyysistä ylivoimaa ja uhkaavia eleitä kuten tavaroiden rikkomista, seinien lyömistä, ajamista vaarallisen kovaa vauhtia, pitelemällä asetta kokijalle puhuessaan, uhkaamalla satuttaa kokijan perheenjäseniä, ystäviä tai lemmikkieläimiä, hän myös uhkaa itsensä satuttamisella ja itsemurhalla. Koska tällaista uhkailemista tapahtuu, kokija ahdistuu ja tulee epätoivoiseksi eikä osaa lähteä väkivaltaisesta suhteesta. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Mitä autolla kaahailut merkitsevät Irti kahleista -kirjassa? Onko se hyvää huomionosoitusta vai uhkaavaa käytöstä? Entä saako Emma jotain uhkailuja? Lue kirjastani. Nöyryyttäminen: On tekijän etu, kun hän tuntee kokijan perin pohjin myös tämän pelot, heikkoudet ja salaisuudet. Näitä tietojaan hän käyttää keksiessään mahdollisimman loukkaavia tapoja ilmaista, kuinka ruma, tyhmä, ällöttävä ja arvoton hänen kumppaninsa on. Äärimmillään tällä taktiikalla on sellaiset seuraukset, että tekijä murtaa kokijan täysin ja hänet on pakotettu toimimaan vastoin omia moraalisia periaatteitaan tai pettämään läheisensä. Äärimmäisenä esimerkkinä on tilanne, jossa kokija on joutunut luopumaan äitiydestään ja lapsistaan, jotta he eivät tulisi tekijän surmattaviksi. Oma ajatus: Läskiksi haukkuminen, uhkaileminen ja huorittelu, sitäkö rakkaus on? Lue Irti kahleista -kirjastani. Siinä myös näytetään kuinka ikään kuin nukketeatteria pyöritetään. Kuinka ympärilläsi tapahtuvat asiat tapahtuvat toisen sanelemana ja itse olet vain kohde, jota yritetään saada toimimaan toisen tahdon mukaisesti. Olet osa teatteria, johon et mitä todennäköisemmin edes halua osuutta mietittyäsi kahdesti. Vakoilu Vakoilu on myös yksi digitaalisen väkivallan muoto. Se voi tarkoittaa murtautumista käyttämiisi sovelluksiin ja liikkeittesi seuraamista puhelimesi avulla. Tässä Naisten Linja Suomessa ry:n kokoama muutama kokemus vakoilusta: “Oli todella ahdistava tunne, kun toinen selvästi jollain tavalla kyttää ja itse ei tajua, että mistä ihmeestä se voi tietää näitä asioita. Samainen tyyppi myös luki viestejäni, jos olin vaikka jättänyt Facebook-tilini auki johonkin koneelle/ puhelimeen/mitä vaan ja myös seurasi lokaatiotietojani, jollain keinolla, joka minulle ei ole vielä vuosiakaan myöhemmin selvinnyt.” “Kun vielä olimme yhdessä, entinen avomieheni murtautui Facebook tililleni. Ihmettelin usein, miten hän tietää tiettyjä asioita, joista en mielestäni ollut maininnut hänelle. Siinä vaiheessa en kuitenkaan ymmärtänyt,