Uncategorized

Miten teknologiaa voi käyttää väärin? Miten digitaalinen väkivalta esiintyy? Tutustuin tänään Naisten Linja Suomessa ry:n opukseen tästä aiheesta, mikä pysäytti minut, sillä olen itsekin kirjoittanut tästä kirjan muodossa. Tähän tekstiin tuon Naisten Linja Suomessa ry:n kertomat faktat pöytään ja annan maistiaisia kirjoittamistani kirjoista. Etenkin siitä uusimmasta itsenäisestä jatko-osasta nimeltä Irti kahleista.  Mitä digitaalinen väkivalta on?  Kun teknologiaa käytetään väärin väkivaltaisessa parisuhteessa, sillä luodaan tunne väkivallan kohteelle siitä, ettei hänellä ole yksityisyyttä tai turvaa missään, koska väkivallan tekijällä on silmät ja korvat kaikkialla. Uuden teknologian myötä tekijälle mahdollistuu aivan toisella intensiteetillä läsnäolo kumppanin elämään mitä aiemmin. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 21.) Tällä tarkoitetaan mm. väkivallan kohteen puhelimen hakkerointia, seuraamista ja pommittamista useilla viesteillä, kun väkivallan kokijasta ei heti kuulu sekä tivaamista siitä, missä toinen on ja todisteiden välittämistä eli ottamalla kuvan, että on todella siellä missä väittää.  Tässä alla on digitaalisen väkivallan taktiikoista omien ajatusten kera, jotka on eritelty tekstiin.  Pakottavan kontrollin taktiikoita  Eristäminen: Tekijän kohteena on kumppaninsa yhteydenpidon kontrollointi ja kumppanin läheisten ihmissuhteiden tuhoaminen. Tekijä yrittää tehdä kaikkensa estääkseen kokijaa tapaamasta ystäviään esimerkiksi saamalla aikaiseksi riidan tai tekeytymällä sairaaksi. Asettamansa rajoitukset hän saattaa perustella mustasukkaisuudella, mikä voi aluksi tuntua hyvin imartelevalta. Kun tekijä eristää kumppaninsa muista ihmissuhteista, näin ollen hän nostattaa omaa valtaansa ja asemaansa tämän elämässä. Väkivallan kokija jää yksin eristämisen seurauksena, eikä hänelle jää lopulta ketään, joka tukisi häntä tai auttaisi näkemään kokonaiskuvan ja sen, mitä suhde tekee hänelle ja mihin suuntaan se ajautuu. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: ovatko ystävät, jotka välittävät Stereo love -kirjassa (Irti kahleista-kirjan eka osa) piiloviestejä kirjani päähenkilölle Emmalle edes todellisia ystäviä? Miten kirjani hahmo kokee asian?  Manipulointi: Kun tekijä on saanut eristettyä kumppaninsa tämän ystävistä ja läheisistä, hän kykenee manipuloimaan tämän käsityksiä. Tekijä kohtelee kumppaniaan kuin roskaa, mutta omia ystäviään ja läheisiään huomaavaisesti, mikä saa kokijan alkamaan järkeillä, että tekijän väkivallanteot ovat hänen oman käytöksensä syytä. Kokija yrittää ymmärtää, mikä hänen toiminnassaan on väärin ja tekijä uskottelee vain yrittävänsä auttaa kumppaniaan tulemaan paremmaksi puolisoksi, vaimoksi tai äidiksi. Lopulta kokijan kosketus omiin ajatuksiin katoaa ja hän alistuu täysin väkivallantekijän määrittelyihin ja mielipiteisiin. Tämä taas lisää kokijan häpeää ja vahvistaa riippuvuuteen tekijästä. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Irti kahleista-kirjassani Emma saattaa alkaa myöntymään väkivallantekijän toiveisiin ja tulla näin alistetuksi. Entä jos hän ei toimikaan niin, mitä sitten hän saa tuta?  Gaslighting: Gaslighting on hienovarainen väkivallan muoto, jossa sen käyttäjä vääristelee tai manipuloi tilanteita tarkoituksellaan, jotta kumppani alkaisi epäillä oman muistinsa toimimista ja mielenterveyttään. Termin nimi juontaa elokuvaan nimeltä Gaslight, jossa aviopuoliso ajaa vaimonsa luulemaan itseään hulluksi himmentelemällä asunnon kaasuvaloja. Tekijän saadessa kokijan epäilemään omaa mielenterveyttään, tekijä usein ovelana käyttää sitä kokijaa vastaan: Kuka viranomainen muka uskoisi tuollaisen hullun kertomuksia? (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: voiko edes lähimmille ystäville kertoa tästä? Miten käy kirjassani?  Pikkumaisten määräysten valvominen: Tekijä voi antaa kumppanilleen hyvin pikkumaiselta tuntuvia määräyksiä koskien esimerkiksi pukeutumista tai yhteydenpitoa ja hän mahdollisesti valvoo tarkasti niiden noudattamista. Määräykset ja niiden tulkinta ovat muuttuvia ja muutos saattaa tulla äkillisesti, mikä pitää kokijaa koko ajan ylivirittyneessä tilassa. Jos kokija rikkoo määräyksiä, seuraa siitä rangaistus, jolloin kokija keskittyy täysin rangaistuksen välttämiseen. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Irti kahleista-kirjassa on yhtäläisyyksiä tämänkin kohdan kanssa. Lue kirjasta millä lailla.  Kaikkivoipaisuuden osoittaminen: On tyypillistä väkivaltaisille suhteille, että kokija on valvonnan kohteena päivittäin. Tekijä ulottaa valtansa myös kokijan turvalliseksi kokemaan paikkaan, joka voi olla esimerkiksi kirkko, työpaikka tai harrastus ja valloitus tapahtuu esimerkiksi pommittamalla tekstiviestein ja puheluin kokijaa käynnin aikana. Lopulta saattaa käydä niin, ettei kokija usko minkään tahon voivan häntä auttaa, ei edes oikeuslaitoksen taikka poliisin, sillä kokija uskoo tekijän olevan kaikkivoiva. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Miten kirjassani käy? Ulottuuko väkivallantekijän lonkerot kirjan päähenkilön Emman työpaikalle?  Rangaistuksen ja palkinnon vuorottelu: Vaikuttaa, että väkivallan tekijässä näyttäytyy vuorottelevan kaksi puolta – huomaavainen hurmuri ja rankaiseva julmuri. Väkivaltaiselle käytökselle on havaittavissa kaava, jossa väkivaltaisen purkauksen jälkeen tulee anteeksipyynnöt, hyvittelyt, vakuuttelut väkivallan loppumisesta ja aika, joka muistuttaa kuherruskuukautta. Sitten tämän jälkeen tunnelma on kiristymässä, jota seuraa uusi väkivaltainen purkaus, jonka jälkeen tekijä taas yrittää alkaa hyvitellä kokijaa. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Sateleeko Irti kahleista-kirjan hahmolta rakkaudenosoituksia? Entä epäkorrektiutta, kun ei saa haluamaansa?  Uhkailu: Kun tekijä haluaa vaientaa kokijan, käyttää hän fyysistä ylivoimaa ja uhkaavia eleitä kuten tavaroiden rikkomista, seinien lyömistä, ajamista vaarallisen kovaa vauhtia, pitelemällä asetta kokijalle puhuessaan, uhkaamalla satuttaa kokijan perheenjäseniä, ystäviä tai lemmikkieläimiä, hän myös uhkaa itsensä satuttamisella ja itsemurhalla. Koska tällaista uhkailemista tapahtuu, kokija ahdistuu ja tulee epätoivoiseksi eikä osaa lähteä väkivaltaisesta suhteesta. (Naisten Linja Suomessa ry, s. 25.) Oma ajatus: Mitä autolla kaahailut merkitsevät Irti kahleista -kirjassa? Onko se hyvää huomionosoitusta vai uhkaavaa käytöstä? Entä saako Emma jotain uhkailuja? Lue kirjastani.  Nöyryyttäminen: On tekijän etu, kun hän tuntee kokijan perin pohjin myös tämän pelot, heikkoudet ja salaisuudet. Näitä tietojaan hän käyttää keksiessään mahdollisimman loukkaavia tapoja ilmaista, kuinka ruma, tyhmä, ällöttävä ja arvoton hänen kumppaninsa on. Äärimmillään tällä taktiikalla on sellaiset seuraukset, että tekijä murtaa kokijan täysin ja hänet on pakotettu toimimaan vastoin omia moraalisia periaatteitaan tai pettämään läheisensä. Äärimmäisenä esimerkkinä on tilanne, jossa kokija on joutunut luopumaan äitiydestään ja lapsistaan, jotta he eivät tulisi tekijän surmattaviksi. Oma ajatus: Läskiksi haukkuminen, uhkaileminen ja huorittelu, sitäkö rakkaus on? Lue Irti kahleista -kirjastani. Siinä myös näytetään kuinka ikään kuin nukketeatteria pyöritetään. Kuinka ympärilläsi tapahtuvat asiat tapahtuvat toisen sanelemana ja itse olet vain kohde, jota yritetään saada toimimaan toisen tahdon mukaisesti. Olet osa teatteria, johon et mitä todennäköisemmin edes halua osuutta mietittyäsi kahdesti.  Vakoilu  Vakoilu on myös yksi digitaalisen väkivallan muoto. Se voi tarkoittaa murtautumista käyttämiisi sovelluksiin ja liikkeittesi seuraamista puhelimesi avulla. Tässä Naisten Linja Suomessa ry:n kokoama muutama kokemus vakoilusta:  “Oli todella ahdistava tunne, kun toinen selvästi jollain tavalla kyttää ja itse ei tajua, että mistä ihmeestä se voi tietää näitä asioita. Samainen tyyppi myös luki viestejäni, jos olin vaikka jättänyt Facebook-tilini auki johonkin koneelle/ puhelimeen/mitä vaan ja myös seurasi lokaatiotietojani, jollain keinolla, joka minulle ei ole vielä vuosiakaan myöhemmin selvinnyt.”  “Kun vielä olimme yhdessä, entinen avomieheni murtautui Facebook tililleni. Ihmettelin usein, miten hän tietää tiettyjä asioita, joista en mielestäni ollut maininnut hänelle. Siinä vaiheessa en kuitenkaan ymmärtänyt,

Nyt tuntuu siltä, että Jumalan on aika opettaa mua rahankäytössä. Taito, joka jokaisen tulisi oppia. Se on meinaan aika tärkeää, kun asuu yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa, ettei holtittomasti käytä rahaa. Minä viittaan, että mulla on vaikeuksia rahan käytössä.  Mulla on apuna budjetti, jota en ole kovin noudattanut tähän asti, mutta sentään se on olemassa. Nyt yritän noudattaa sitä paremmin. Kiitos Luojalle, kun istutti mut alas tuolille ja aloin tehdä rahaan liittyviä päätöksiä, muutoksia sen käyttöön. Ei se mitä haluan ja tarvitsen, vaan sen mitä tarvitsen ja mihin rahat riittävät.  Joskus täytyy tehdä valinta: ostatko 150 €:n vai 200 €:n takin. Tiukkaa voi tehdä henkisesti, jos joudut tyytymään siihen halvempaan. Jos taas ostat kalliimman, niin mieti mistä se on pois. Toki rahatilanne kertoo sen, mihin on varaa. Välillä joutuu punnitsemaan, että meneekö leffaan kaverin kanssa vai säästääkö jotain toista tilannetta varten, ettei koko kuukauden ajaksi vapaa-ajalle suunnatut varat ole kaikki käytetty siihen leffaan. Jostain pitää tinkiä, valitettavasti. Tässä toteutuu sitä rajojen vetoa talouden kanssa. Istuessani alas, tiesin tässä olevan jotain muutoksen tuulia rahankäytön suhteen, kun puhuin veljeni kanssa puhelimessa asiasta, joka veisi rahaa, mutta osasin ajatella suuremmin, enkä lähtenyt sittenkään siihen mukaan. Hyvä minä! Hyvin tehty – pitäähän sitä itseäkin kehua. 🙂 Pikkuhiljaa rajat kuntoon! 

Elämä on täynnä päätöksiä. Niitä sulavia ja kauniita mutta myös haastavia. Ennen kuin niistäkin tulee sulavia ja kauniita kuten näkemäni Joutsenlammen tanssijoiden tanssiaskeleet. Miten saada päätöksenteko yhtä sujuvaksi kuin tanssi? Kai siihen jokin keino on, nimittäin harjoittelu. Odotan sitä päivää, kun päätöksentekoni helpottuu. Eikun vain harjoittelun kautta hyväksi. Vihaan olla siinä huono. Toisinaan kyllä parempi Luojan kiitos. Jokainen päivä ja jokainen asia kohtaa eri päivinä erilaisen vastauksen ainakin minun kohdallani. Missä balanssi? No mutta, tässä alla palaan eiliseen balettiesitykseen.“Olet niin kaunis ja viehkeä. En malta pitää näppejäni erossa susta”. Näin prinssi käyttäytyy Joutsenlammessa.Jonkun kanssa kaikki sujuu kuin tanssi vaikka muut eivät sitä suvaitse. Mutta miten käykään Joutsenlammessa? Suosittelen Joutsenlampi -balettia, joka menee vielä tässä kuussa Oopperatalossa. 

 Kyllä uskovainen uskovaisen tunnistaa. Olin bussipysäkillä ja aloin juttelemaan siellä jonkun tytön kanssa. Minulle tuli hänestä uskovaisvibet. Ja totta tosiaan hän olikin uskovainen.Opiskelin sielunhoitajaksi Suomen Raamattuopistolla. Siellä oli todella hyvä henki, jonka Pyhä Henki minussa tunnisti. Siellä oli tunne, että kaikki me ollaan yhtä samaa perhettä.Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.Ef. 2:4-10Me emme voi ylpeillä omissa voimissamme niistä ihmeistä, jotka kauttamme tapahtuu. Kunnia niistä kuuluu yksin ylöspäin Jumalalle. Se, että Henki meissä tunnistaa toisen uskovan on myös Jumalalta lähtöisin. Tässä vahingossa ottamani kuva minusta. 

Elämä on yksinkertaista. Vai onko elämä sittenkään niin yksinkertaista? Tässä pohdin sitä. Tekstini pureutuu erityisesti siihen, millaista musiikkia kuuntelemme.  Kun valitset tehdä asioita, mietinkö hetkeäkään, kumpaa tämä palvelee, Jumalaa vai Paholaista? Vai onko kyseessä neutraali asia. Jumala voi ohjeistaa näiden kolmen välillä. En tosin tiedä, onko niitä neutraaleja asioita olemassa Jumalan näkövinkkelistä. Mutta itse en automaattisesti ajattele muuta kuin, että tämä asia vaikuttaa oikealta, joten toimin sen mukaan.  Mitä jos se millaista musiikkia kuuntelee, onkin oleellista? Mitä jos kuuntelen maallista musiikkia enemmän kuin hengellistä, teenkö tällöin väärin? Itse koen tekeväni oikein, jos kuuntelen enemmän hengllistä kuin maallista musiikkia. Mieleni on taivaallisissa asioissa ja Jumalassa!  Kysyn itseltäni, haluanko mieluummin maailman vai Jumalan voittavan? Koska vastaus on selvä, yritän kuunnella enemmän hengellistä kuin maallista musiikkia. Haluan Spotifyissa näkyvän eniten kuunnelluissa biiseissä kristillisiä biisejä! Mitä sinä ajattelet hengellisyydestä liittyen musiikin kuunteluun?  Ps. Maailmahan on Paholaisen käytössä ja se vaikutta muun muassa musiikin kautta. Pps. Kun olen kuunnellut nyt noin viikon verran hengellistä musiikkia oikein urakalla, mieleni on iloisempi. Myös liikunnalla on osuutensa tässä asiassa. Kiitos Herralle näiden asioiden löytämisestä elämääni! <3 

Elämässä saattaa välillä tulla tällaisia kysymyksiä mieleen, kun on jonkun päätöksen edessä: Mitä jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu? Onko silloin liian myöhäistä vaihtaa suuntaa? Mitä jos valitsen väärin? Entä jos yksi vaihtoehto riittääkin? Mutta mistä tiedän onko se oikea? Tässä avaan asiaa omasta näkökulmastani ottaen ripauksen Jumalan suunnitelmaa mukaan.  Kävin Clas Ohlsonissa kysymässä pesukoneeseen kuuluvaa liitintä. Sieltä löytyi vain yhtä kokoa. Mietin, että toivottavasti tämä koko olisi juuri sopiva pesukoneeni liitinosaan. Elämässä voisi miettiä, että mitä jos teenkin väärän päätöksen ja joudun vaikeuksiin myöhemmin ja että myöhemmin kaduttaa. Mutta niin kuin pesukoneliitin, se voi olla sopiva tai vääränkokoinen. Jos on vääränkokoinen, niin voi lähteä etsimään oikean kokoista. Elämässä vaihtaa vain suuntaa, kun huomaa aiemman suunnan vääräksi. Oli se sitten oikea tai väärä liittimenosa tai oikea tai väärä suunta, niin Jumala on suunnitellut senkin elämällesi jo etukäteen. Hän yrittää ohjata meitä oikeaan suuntaan. Joskus voitkin huomata, että vääränkokoinen liitin sopiikin hyvin sinulle ja on itseasiassa siunaus, kun matkalla palauttamaan väärää kokoa voit kohdata jonkin ihmisen, jota et olisi muutoin nähnyt, koska et olisi lähtenyt liikkeelle oikean liittimen takia, kun ei olisi ollut tarvetta. Siitä voisi sitten kirjoittaa postauksen.  Väärät valinnat kuuluvat elämään. Jumala ei koskaan hylkää meitä oli suuntamme mikä tahansa. Jumala näytti minulle liittimenosan kohdalla, että yksi vaihtoehto vain voi olla riittävä. Yksi mahdollisuus voi olla riittävä. Eli aina ei tarvitse lähteä vaihtamaan suuntaa, mutta joskus se tulee tarpeeseen. En tiedä, että jos yhden ihmisen kohdalla yksi vaihtoehto riittää, vai pitääkö kulkea eri suuntaan. Saa nähdä.   Elämäsi on mitoitettu juuri sua varten. Siitä tulee just sellainen, kun Jumala on suunnitellutkin. Eli don’t worry, vaan kuuntele Jumalaa ja elät rauhasta käsin. Voit olla varma siitä, että Herra ohjaa askeleesi. Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askelensa. (San. 16:9) Hauskaa, kun aloin kirjoittamaan tätä tekstiä juuri 16.9.2023 ja Raamatun kohta sattui olemaan San.16:9. Ei ole sattumaa. Jumala on nähnyt tämänkin jo etukäteen ja suunnitellut näin käyvän.  “Seuraamalla omia innostuksen ja kiinnostuksen kohteitasi otat askelia oikeaan suuntaan, opit ja kasvat ja kehityt ja huomaat, mikä askeleessa oli hyvää, ikä huonoa ja sitten otat toisen, joka taas opettaa jotain.” Näin kirjoittaa Peppiina Meronen Pienirohkaisukirja nimisessä kirjassaan.  (Meronen 2023 s. 102.) Meidän ei tulisi pelätä epäonnistumisia päätöksiä tehdessämme eikä unelmia tavoitellessamme. Kun ei ole varma mitä kohti mennä, voi vain kokeilla jotain suuntaa. Jumala kyllä ohjaa juuri oikealle raiteille, meidän tulee seurata Hänen Sanaansa sekä olla tarkkoja kuulemaan ja näkemään hänen vihjeensä.