Trending

Hyvinvoinnin aakkoset alkaa mielestä

Tervepä terve kaikki Lukijani!  Tässä kerron vähän kuulumisistani ja uudesta aloittamastani terapiasta. Ja miten oikein päädyin juuri tämän terapeutin luokse sekä valitsemaani terapiasuuntaukseen. Kannattaa lukea. Voitte saada hyviä vinkkejä!  Viimeksi kävin terapiassa, joka käyttää useita eri terapian tehokkaimmiksi havaittuja muotoja. Tämä on nimeltään integratiivinen terapia. Etsin kyllä kognitiivista terapeuttia, mutta sen tarjonnan puutteesta valitsin integratiivisen terapian. Sain siis sellaisen maksusitoumusterapian, mikä sisälsi 20 kertaa. Sen koin oikein hyväksi. Muutosta pääsi tapahtumaan edes jonkin verran, mikä oli jo sinänsä voitto. Mutta terapiakertojen lähestyessä loppua, puhuin jo siihen malliin, että kyllä se kognitiivinen terapia olisi varmasti minulle hyödyllisempi. Kognitiivisessa terapiassa keskitytään nimenomaan erilaisten itselleen haitallisten toimintamallien korjaamiseen, joita minulta kyllä valitettavasti löytyy. En siis olekaan täydellinen. XD (Ihan kuin kukaan meistä tavallisista ihmisistä olisikaan). Ja terapeuttinikin yhtyi tähän ajatukseen, että kognitiivinen terapia olisi se minulle hyödyllisin terapiamuoto! Seuraavaksi kerron, kuinka löysin nykyisen terapeuttini.  Elikkä kuinka löysin tämän terapeutin… Niin, kun seuraan Instagramin puolella monia fiksuja ajatuksia jakavia terapeutteja tai muita ammattilaisia. Siellä on tullut aina seuraamieni tilien storyjen välissä erilaisia terapeutteja, joita en siis ennen seurannut. Mutta monia aloin seuraamaan heidän viisaiden ajatusten viitoittamana kuten tätä valitsemaani kognitiivista lyhytterapeuttia nimeltä Jenna Svala.   Kognitiivisessa terapiassa on tavanomaista saada tehtäviä, jotka hyödyttävät asiakkaan tilannetta. Toivoinkin juuri tällaista, sillä tehtävät ovat yleensä AINA auttaneet minua. Ainakin silloin, kun terapiakertoja on useita ja prosessi etenee. Kuten minulla muutosta alkoi tapahtua 20 terapiakerran aikana. Tämä nykyinen terapeuttini sanoo, että jollekin riittää jo 10 kertaa, eli se on yksilöllistä!  Kun Jenna kertoi eräästä tehtäväideastaan, olin innoissani. Tehtäviähän toivoinkin. Jopa tällaisena suorittajaihmisenä tehtävien teko sujuu, vaikka joskus otan turhia paineita – ehkä siksi koska minulla on tällä hetkellä muutenkin paljon juttuja meneillään. (Kuten uuden kirjan kirjoittaminen) Mutta mielen hyvinvoinnin takia HALUAN PANOSTAA TÄHÄN ja niin myös teenkin.   Ja jos sinulla on yhtään tukalaa pääsi sisällä, niin suosittelen lämpimästi terapiaa. Kannattaa tutustua Jennan Instagram –tiliin tai jos sinulla ei ole Instagramia, niin kerron hänen nettisivujen osoitteen tässä alla.  Terapeuttini Instagram –tili on @modernimieli https://www.instagram.com/modernimieli/   Kotisivut: https://www.modernimieli.fi/jenna  Ps. Jos haluat kuulla tärkeää asiaa asianosaavalta henkilöltä, kannattaa kurkistaa Jenna Svalan Instagramiin. Minua ja varmasti monia muitakin koskevat asiat kuten ahdistus, saivat minut kiinnostumaan tilistä ja sai minut uskaltautumaan hänen asiakkaakseen! Eikä kyllä kaduta. 😊  Jennalta siis löytyy omakohtaista kokemusta ahdistuksesta ja lisäksi ymmärrystä siitä. Sekä kognitiivisen lyhytterapian koulutus.  Lisää matkastani tulen kertomaan aika varmasti myös jatkossa. Ehkä täällä blogin puolella tai sitten Instagramini puolella. Instagram –tilini on siis @eveliinamulenga  -> Saa seurata. (ehkä seuraan myös takaisin 😊 ) 

Hyvinvoinnin aakkoset alkaa mielestä Read More »

Teatteriin: Vatsastapuhujat

En käy juuri ollenkaan teatterissa, vaikka kulttuurista pidänkin. Koska se on rahakysymys! Ja sitä paitsi en halua tehdä siitä normaalia, vaan että se on spessua! Viimeksi kun kävin teatterissa, niin siitä on yli 10 vuotta. Että aikaa on mennyt. Hahahah.  Ehdotin eräälle kaverilleni teatteriin menoa sitten, kun hän tulisi luokseni käymään. Mutta kun kaverini palasi asiaan muutamaa viikkoa myöhemmin, niin olin jo erittäin kärsivällisenä ostanut liput teatteriin toisen ystäväni kanssa. Löysimme sellaisen teatterishown, joka meitä molempia puhutteli nimittäin vatsa-aiheisen, Vatsastapuhujat –nimisen komediaesityksen. Tässä kerron tästä teatteriesityksestä.  Tämä Vatsastapuhujat teatteriesitys pidettiin Linnanmäen Peacockissa.  Esityksessä näyttelevät Kiti Kokkonen ja Mikko Penttilä, jotka ovat molemmat Putouksesta tuttuja. Suosittelen katsomaan YoutTubesta. Vatsastapuhujat -esityksessä näyttelivät myös upeaääninen Maria Lund, jonka laulantaa yleisö pääsi kuulemaan. Sitten myös Irina Pulkka, joka toi erityisesti tunnetta näytelmään koskettavuudellaan. Musiikista eli tunnelmallisesta pianonsoitosta vastasi Ville Leppilahti. Koko esityksen aivoina toimi Miika Muranen.  Tarina kertoo vatsantoiminnasta, hahahahaa. Et olisi varmaan arvannutkaan, vai? Näyttelijät kysyivät, luulivatko jotkut kyseessä olevan vatsastapuhujanuket? Sitten he sanoivat olevansa täyden palvelun tarjoajat ja siksi myös toivat esille käsinuken, jottei kukaan vaan pettyisi, ettei kyseessä olekaan vatsastapuhujaesitys. Oh how sweet!! 😀   Esityksessä yleisö pääsi kuulemaan paljon tavallisten ihmisten ajatuksista liittyen omaan vatsaansa, mihin osaan ovat kehossaan tyytyväisiä ja mitä taas muuttaisi. Nämä olivat kuvattu screenille. Monet vastasivat esityksen nimen mukaisesti vattan, mahan, masun ja vatsan. Jotkut sanoivat, etteivät ole tyytyväisiä muun muassa reisiinsä (kuten minä mielessäni) ja leuan puutteeseen – kun oli menossa koulun diskoihin ja laittautunut nätiksi jopa 2 h erästä mielitiettyään varten. Tähän hänen oma äitinsä oli siitä törkeästi sanonut, että turhaan laittaudut, kun sulla ei oo ees leukaa!   Vatsastapuhujat ottavat hyvin kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kuten esimerkiksi vanhainkotien resurssipulaan, mutta tällä on tekemistä tietenkin vatsantoiminnan kanssa liittyen vanhuksiin ja vessassakäyntiin yöaikana tai vaihtoehtoisesti vaippojen käyttöön.   Musiikki on mahtavaa. Ja sanat ovat hyvin kekseliäät. Kun taustalla soi esimerkiksi Destiny’s Childin Survivor:  “I’m a survivor I’m not gon’ give up I’m not gon’ stop, oh I’m gon’ work harder”  Ja tähän tahtiin he olivat keksineet todella hyvät sanat: ikään kuin taistelemme meidän vatsamme puolestamme, että ette voi meitä vahingoittaa puheillanne, vaikka olisimme teistä jotain niin sietämätöntä -tyylisesti. Tämä versio oli nimetty Vatsavallankumous.   Mä niin tykkäsin niistä lauluista. Varsinkin Mikko Penttilän ja Maria Lundin laulannoista. Kiti lauloi myös ihanasti erään koskettavan laulun.   Kuten aiemmin toin esille, että Ville Leppilahti vastasi laulun taustalla kuuluvasta kauniista pianomusiikista. Hän myös johdatti meitä yleisöä muun muassa “kakkatunnustukseen.” Huhuh, miten hauskaa se oikeasti oli, kun hän lauloi sen niin, kuin kyseessä olisi vakavakin asia. No olihan se kuitenkin vaikkakin hauskalla tavalla! Miika Muranen aloitti tunnusten teon ja se liittyy vahvasti laktoosi-intorelanssiin. Siihen liittyy hyvin menneet treffit, ei-laktoositon jäätelö, metsä, paska ja häpeä. Ja toiselle treffeille kutsun “mahdo-”. Muistan, kun itse kärsin tästä samasta ongelmasta ja oh God oikeesti, p*ska tuli kivasti housuun, kun vieläpä olin aika lähellä vessaa. Mutta ei sentään junassa! Thank God! Hitto, mikä hajun määrä siinä olisi ollut varmasti ja se itse shitin löysyys housuissa. YÖK!! Sori tää ällö mielikuva!! XD    Irina Pulkan esityksestä jäi mieleen se, kuinka jo lapsena kiinnitetään huomiota siihen, miten itseään kantaa: “Vatsa ei saa näkyä.” Ja Kiti Kokkosen hyvä kannanotto ensimmäisellä kokeilukerralla jumppatunnilla – jonne ei välttämättä enää toista kertaa mene.  Oikeasti tämä teatteriesitys on niiiiiin hyvä! Mä en voi muuta, kun suositella tätä sen nerokkuudesta! Kuinka vatsa on kaikkea muutakin kuin mahdollisesti liian iso tai pieni tai että omaa ilmavaivoja, vatsantoiminnan hitautta tai sen hyvää toimivuutta. Siihen liittyy myös muun muassa se, kun ihastuneena vatsassa tuntuu ja kuinka edes lääkärit eivät aina löydä syytä vatsakipuihin, sillä ne voivatkin olla henkisistä syistä johtuvia. Vatsa on kyllä!   Erityisesti minun mieleeni jäi Mikko Penttilän liikuttava esitys kehon häpeästä, jossa hän ihan itkikin. Vaikutti siltä, että ne olivat ihan aidot kyyneleet. Mikä teki esityksestä todella aidontuntuisen, että puhuvat jopa omista kipeistäkin kokemuksistaan. Mikä kyllä näkyi esityksessä. Hyvin tehty kaikin puolin! Bravo! Omaa pohdintaa ulkonäköpaineista  Maailma vaatii kaikkea näyttämällä ihannevartaloita alkaen naisten karvattomuudesta tai ainakin, että sääret ovat sileät ja karvattomat. Eräs miespuolinen ystäväni uskoi, ettei naisilla kasva ollenkaan jalkakarvoja. Media on vähän liiankin hyvä tässä työssään, että joo naisilla ei todellakaan ole säärikarvoja – että ehkä kaverini on vain nähnyt ne mainoksessa näkemänsä sileät very sexy sääret ja ihaillut niitä tajuamatta mainoksen ideaa. I don’t know. Mutta siitä huolimatta on inhottava juttu, kun meiltä naisilta vaaditaan niiin paljon. Ole sitä, ole tätä. Ja sitten kun joskus pohdin ystäväni kanssa sitä, että kuinka miehet voivat kyllä näyttää epäsiisteiltä, mutta heillä on yleensä aina vierellään kaunis daami. Että what? Erittäin tasa-arvoista. Yleistän tässä, että miehet ovat näin: “I can look like shit or be even shit but you must look or be like a flower. Ja sitä paitsi kukka tarvitsee lannoitetta, niin minä voin olla sitä. Yleistän meitä naisia: “ Okey, mikäs siinä kulta, kun sinä sentään pidät minusta. Mutta shit smells… et ööö..hmm.”  Itselläni oli isä, joka ei pitänyt lihavuudesta naisilla, mutta hyväksyi oman lihavuutensa. Et okei pappa. Niin naurettavaa kyllä, kuinka ristiriitaista. Huhuh. Sanoin siitä kyllä hänelle. Mutta tästä huolimatta hän oli ihana isä, vaikka toi esille minun painon nousuni… Nobody is perfect! Ulkonäkö ei silti sais olla se main thing – vaan se pysyvämpi osa minuutta eli persoona. Ulkonäkö kyllä muuttuu kaiken aikaa. Miettikää vaikka ikääntyneitä. Se on vain osa elämää ja elämää ikäihmiset ovat juurikin nähneet ja sen myötä heillä on paljon kauniita asioita ainakin sisällään, jos ei osaa nähdä kauneutta ulkomuodossa. Hyvä ikäihmiset!  

Teatteriin: Vatsastapuhujat Read More »

Lepopäivä

Viime sunnuntaina kävelin vähän vielä kipeällä jalallani lähikauppakeskukseen. Nimittäin kompastuin tässä viime viikolla enkä kyllä tajua miten, kun astuin portaita alas. Onneksi oli vain ja ainoastaan kaksi porrasta-mutta tässä tapauksessa kaksikin oli liikaa. Huhuh. Ihanat about 25wee somppumiehet vain kysyivät oonko kunnossa.    Niin palatakseni hetkeen, mistä aloitin tämän kerronnan, kävelin tarkoituksenani mennä kauppakeskukseen asti, mutta kun bussi tuli, olin valmis hyppäämään siihen. Mutta bussikuski ei sitten ehkä? huomannut mua ja kirosin tilannetta mielessäni. Sitten jatkoin matkaa kun ei ollut muutakaan mahdollisuutta😭🤷🏽‍♀️   Vihdoinkin kauppakeskuksessa. Mun oli pakko käydä ostaa juttuja sieltä, vaikka aikaa oli vähän kosmetologille varaamalleni käynnille. Aika lähestyi. Mut mä ehdin kuitenkin. Onhan mulla hyvä ajantaju, ainakin yleensä. Hahahahah.   Mutta siellä myymälässä myyjä puhui, että on sunnuntai, että ota iisisti, kun sanoin, et mulla on kiire seuraavaan juttuun, mutta halusin hoitaa nopeasti ostokset. Mä kun en halunnut palata kauppakeskukseen kosmetologilta hoitaakseni vasta sitten ostokset. Että kiirettä pitää. Lepopäivä ei tässä paljon painanut.   Juttelin erään tutun kanssa työnteosta. Että kuinka jotkut ihmiset eivät näe elämässä muuta kuin työn, mikä on ikävä asia. Työnarkomania on vakava ongelma ja se kuuluisa elämäntarkoituksen etsiminen. Mielestäni tämä työnarkomaniakin kertoo juuri tästä tematiikasta eli elämäntarkoituksettomuudesta. Minä mieluummin pidän työn ja vapaa-ajan erillään. Minulla saisi olla mielestäni paaaaljon vapaa-aikaa ja vähän töitä: what a dream. Mut silleen et kuitenkaan en joudu syömään puuroa joka aterialla.    Eikä siihen loppunut tää työnteon ja levon suhteen kerronta. Nimittäin tässä seuraavaksi pätkä Erika Vikmanin haastattelusta:   – Seuraavaksi 25-vuotiaana alkoi tulla paniikkikohtauksia, koska elämä oli stressaavaa kotona, ja töitä oli paljon. Liikaa painetta taas. Luulen, että paniikit alkoivat siitä, Vikman jatkoi. (Jokinen 2024.)   Kuten niin halutessaan, ihminen voi vääntää tämänkin asian niin, että töiden teko on uuvuttavaa, ettei siihen kannata koskaan edes ryhtyä, eikä sekään pidä paikkansa. Jos katsoo Raamattua, siellä nimenomaan kehotetaan tekemään töitä. Mutta mikä onkaan lepopäivän tärkeys? Lepää pitää välillä eikä vain tehdä töitätöitä-ja-töitä. Kuten Demoni lukee Raamattua, ihminenkin voi napsia elämästä vain ne omia aatteitaan tukevat asiat.   Pitää löytää itselle sopiva työ ja työaika. Itse olin töissä, mikä kävi liikaa voimilleni, jolloin uuvuin. Sitten ennen kuin lähdin opiskelemaan itselleni uuden sopivamman ammatin, sain levättyä kunnolla. Hittå olikin niin tylsää välillä vaan levätä kotosalla, mutta onneksi mulle suositeltiin mm. Vamosta, joka toi säännöllisemmän rytmin lisäksi järkevää tekemistä arkeeni.   Nykyään teen osa-aikaisesti työtä, mikä sopii mun mielelleni parhaiten. Oon puhunut tästä asiasta monien kanssa ja kerron sen vielä täällä, että vaikka tää nyky-yhteiskunta vaatii työskentelemään min. 5x/vko niin kaikki ei siihen kykene, kuten esim mä. Mutta monet ihmiset eivät oikeasti edes halua työskennellä 5 pv viikossa tai ainakaan n. 40h/vko. Esim jos työskentelee virka-aikana eli ma-pe niin on vaa se weekend aikaa toipua töistä. Eikä se aina välttämättä riitä, vaikka unirytmi olisi kunnossa eikä olisi muitakaan stressitekijöitä. Niin lepoa vaan enemmän, jos vain mahdollista siihen. Esim kevennetty työaika.   Raamatussa puhutaan lepopäivän pitämisen tärkeydestä ja sen pyhittämisestä Jumalalle. Jumala on se itse elämäntarkoitus. Hänessä on lepo. Hän on se levonlähde.    Mitä tulee vielä lepopäivään, niin kaikkia töitä ei tarvitse seisauttaa sinä kuuluisana lepopäivänä – thank God. Nimittäin – tästä tykkäävät etenkin ne ei-uskovaiset, että Jumalan työtä kylläkin saa tehdä lepopäivänä. Mutta muuta työtä sinä lepopäivänä(sunnuntaina) ei saisi tehdä, vaikka voisi saadakin tuplapalkan. Yhyyy😭😭😭 onhan se sinänsä harmi. Mutta ehkä se on maailman tapa kannustaa ihmisiä rikkomaan Jumalaa vastaan houkuttamalla hyvällä summalla töihin sunnuntaina, lepopäivänä eli että raha voittaa Jumalan tahdon. Tämä ajatus minulle nousi tästä tätä kirjoittaessani mieleeni. Pyhä Henki on läsnä tässä hetkessä, joten se on varma Jumalan signeeraus vahvistuksena tälle kirjoittamalleni. Aamen. Mutta kuten asiaa puhuin ihanan äitini kanssa niin hän toi esille asian, että on poikkeusammatteja joissa työntekoa ei vaan VOI välttää edes sunnuntaisin. Esimerkiksi juuri palvelukodit ja muut paikat, joissa vaan täytyy olla lepopäivänä, kun ne pyörii 24h.    Lepopäivänä saa siis tehdä Jumalan työtä ja todellakin kaikkina muinakin päivinä! Tän suhteen voi melkein ollakin työnarkomaani. Mut ei nyt suorittaa uskollisuuttaan Jumalalle vaan tehdä kuin Jumala siihen kutsuu. Lepo kaikessa.✌🏽 Jumalakin lepäsi 7.nä päivänä, vaikka tekee Jumalan työtä päivittäin. Mutta kun Jumala perusti tuon lepopäivän, se oli ennen kuin maailmassa oli ihmisiä, jolloin vasta Jumalan työ alkoi ja muuttui päivittäiseksi. Jumala on työnarkomaani, mutta hän ei kehota meitä kuitenkaan samaan ❤️ Jumalalle KAIKKI on mahdollista, mutta ei meille ihmisille. Jumala on Kaikkivoipa ja me ihmiset vajavaisia, ettemme voi mitenkää jaksaa painaa töitä 400h/vko. Se on täysin mahdotonta! (Senkin lisäksi että viikkoon mahtuu vain 168h🤣) Mutta kuten sanoin, että Jumala pystyisi tähänkin Kaikkivoipaisuudessaan. (Hän, Luoja Jumalamme, on keksinyt ajankin!)   Lepopäivänä sallittu työ  Jumala kehottaa Sanassaan nostamaan pudonneen härän tai ihmisen kaivosta jopa lepopäivänä.  “Sitten hän taas kysyi: “Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?”” Luuk. 14:5 Eli tällainen työnteko ei katso aikaa. Tämä olisi kärsinyt siellä, miksi, koska oli väärä päivä auttaa sitä. 🤣 sitten seuraavana päivänä kyllä sitä auttaisi. Jumalalla on hyvät syynsä tällaisille ns poikkeuksille. Sydäntä!    Mielestäni lepopäivänä on kielletty ainoastaan palkkatyö. Ehkä myös vapaaehtoistyö??? Pyhitä lepopäiväsi: eli omista tämä päivä etenkin Jumalalle. Elikkä ei minkäänlaista työtä. Mitenkä sitten ruuan valmistus sunnuntaisin? Onko sekin kiellettyä, kun kokki on ammatti? Kun lähestyy asiaa näin, että vaikka ruoka olisi tehty edellisenä päivänä niin sen joutuu ottamaan ulos jääkaapista ja tarjoilemaan itselleen ja tarjoilijakin on ammatti, että en usko, että tämä olisi se mitä Jumala tarkoittaa. Valmista ruokaa vaan sunnuntaisin ja tuo se eteesi. S’il te plaît😘   Mutta kuten yllä sanoin niin sellaista työtä voi tehdä josta pois oleminen sunnuntaina ei onnistu, kun jotain elävää ihmistä/eläintä täytyy auttaa ettei hän tai se kärsi. (Kuten tuo ihminen ja härkä esimerkki.)   Lähde   Jokinen, T. Erika Vikman kertoo, milloin masennus tuli hänen elämäänsä: “Tulevaisuus pelotti” (2024). Saatavilla 27.2.2024 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/erika-vikman-kertoo-milloin-masennus-tuli-hanen-elamaansa-tulevaisuus-pelotti/8872944#gs.4oh0lh  Raamattu  

Lepopäivä Read More »

Mitä hyväksyä, mitä taas ei?

Tässä kirjoituksessani minua on inspiroinut paljon eräs katsomani sarja. Kysynkin tässä alkuun, että  minkälaisia sarjoja tykkäätte katsoa? Itse pidän aika paljon korealaisista sarjoista! Mielestäni he osaavat tehdä kauniita rakkaustarinoita eli ei ällöä ja seksillä mässäilyä, mitä arvostan.  Joten niitä VOIN lämpimästi suositella! Tästä puhuin ihanan siskoni kanssa, joka myös pitää korealaisista sarjoista. Eräs kaverini kaveri ihastutti minut tähän maailmaan, mistä olen hänelle hyvin kiitollinen.  Yksi ehdoton lempparini on Business Proposal. Katsokaa se! Se löytyy Netflixistä. Mutta viimeisin koreainen sarja, jota aloin katsomaan ei ainakaan nimeltään vastaa arvojani, mutta tartuin silti siihen ja ihastuin taas jopa tällaiseen korealaiseen sarjaan. Se on siis nimeltään Demon. Mutta ei saa antaa nimen pilata tätä hyvää kokemusta. Ehkä sen esittelyteksti oli niin houkuttava, että siksi siihen tartuin.  Se kertoo komeasta demoni miehestä, joka sattumoisin menee treffeille ihmisen, naisen kanssa. Heidän välilleen syntyy uskomaton rakkaustarina. Demoni kun pitää ihmisiä mitättöminä ja itseään ylempiarvoisena, niin miten se voisi ikinä rakastua säälittävään ihmiseen? No tässä kävi niinkin hullusti. Demonit kun ovat pahoja, niin miten he voivat kokea hyviä tunteita, kuten rakkauden tunteita. Joten elokuva oli siinä mielessä mielenkiintoinen. Mutta tosielämässä harhaanjohtava, mikä pitää ottaa huomioon. Ei anneta Paholaisen huijata meitä. 😉 Eihän?   Sarjassa ihminen jopa pelastaa demonin ja ehkä jopa lopulta toisin päin. Mutta, mikä minua jäi mietityttämään, oli se, mitä tämä demoni sanoi, mikä ei ole ainakaan demonin oppaasta (sarjassa demonilla oli opas nimeltä Demoni) . Sillä Demoni sanoi, että “Kaikki minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa”, pelastaessaan naista. Ja tämä on siteeraus Raamatusta. Eli näin Piru lukee Raamattua – ottaen itseään palvelevat kohdat sieltä ja vain ja ainoastaan ne. Piru on kiero ja usein näin tekeytyykin hyväksi. Sillä se on se mitä se tekee. Ei se voi mitään luonnolleen. Se on oikea susi lampaan vaatteessa.  Raamatun kuuluisa Juudas   Juudas oli Jeesukselle rakas opetuslapsi. Ja Juudaskin rakasti Jeesusta. Mutta Paholainen houkutteli hänet puolelleen, joten hän ei voinut välttyä pahalta kohtalolta, mikä sai jopa Jeesuksen murheelliseksi. Vaikka hän pettikin Jeesuksen iskemällä puukon selkään. Tämä opettaa mielestäni sen, että vaikka ihmiset tekevät toinen toisillensa pahaa, meidän tulisi vain rakastaa heitä. Ikään kuin kulkea heidän rinnallaan kuten Jeesus kulki Juudaksen rinnalla tätä rakastaen, vaikka tiesi Juudaksen tulevan pettämään hänet, uhraamaan Hänet. Ja Jeesus jopa koki myötätuntoa tätä kohtaan! Hän oli Juudaksen kanssaan siihen surulliseen hetkeen asti, jolloin Juudas kavalsi Jeesuksen, jotta sotilaat voisivat vangita Hänet ja tapattaa Hänet. Sitten kävi niin, että Paha sai palkkansa, kuten se aina saakin. Luojan kiitos – vaikkakin surullista että joku kääntyy Pahan puolelle – niin oikeus lopulta aina tapahtuu. Jeesus ei olisi halunnut, että Juudas joutuu Helvettiin, mutta kun Paha käy käsiksi Hyvään, Jumalan omaan niin sillä ei ole muita vaihtoehtoja etenkään tällaisessa tapauksessa, kun myy rahaa vastaan Jeesuksen, siispä itse Jumalan. Raja tulee vastaan tällaisessa tapauksessa – ja yhteydenpito Jeesuksen ja Juudaksen kanssa päättyi. Meidänkään ei tule hyväksyä mitä tahansa käytöstä eli jos joku rikkoo meitä vastaan eikä edes myönnä sitä, niin on parempi lopettaa yhteydenpito. Mielestäni on oikein katkoa välit, jos ihminen tekee sinulle pahaa ja vielä tiedostaa sen, sillä hyvä ja paha ei kuulu yhteen. Tottakai meidän tulisi rukoilla tämän ihmisen puolesta, että hän potisi synnintuntoa, katuisi ja pyytäisi anteeksi. Sitten tilanne voisi muuttuakin.  Juudaksen kohtalo oli sinetöity, että hänen kuului pettää Jeesus, koska Saatanan piti näin saada valtansa kunnolla käyntiin. Tämä oli uhraus (=luopuminen jostain toisen asian hyväksi) kahdesta näkökulmasta:  Saatanan näkökulmasta: Ei se oikeastaan ole edes luopumista, vaan puhdasta itsekkyyttä saada oma bisnes pyörimään eli paholaisen toiminta käyntiin toden teolla.  Jeesuksen näkökulmasta: Hän joutui luopumaan Juudaksesta, jotta maailma voisi pelastua.  Vaikka se olikin Jeesusta itseään kohtaan kohdistuva hyökkäys, se oli Jeesuksen mielestä surullinen tapahtuma, mutta silti tapahduttava. Jeesus antoi anteeksi Juudakselle, mutta se ei tässä tapauksessa valitettavasti tarkoittanut Juudaksen pelastumista.  Se toinen Raamattu  Tässä aiemmin mainitsemani mielenkiintoinen Demon –sarja sai minut kiinnostumaan entistä enemmän tästä Valon ja Varjon tematiikasta, eli Hyvästä ja Pahasta. Ja siksi jopa kröhöm… uskalsin äääää, selvittää sen Varjopuolen oppikirjan, että mikä se on ja mistä sen löydän. Googletin asiaa hakusanalla Paholaisen raamattU nimeltä Codex Gigas. Ja sitten luin siitä lisätietoa, että onko tämä todella se raamattU, jota Saatananpalvojatkin lukevat. Mutta en löytänyt muuta.   Tarina tämän kirjan takaa on, kun tsekkiläinen munkki kuulemma oli tuomittu kuolemaan, mutta tottakai ei halunnut tämän tapahtuvan, niin hän teki sopimuksen luostarin kanssa, että saisi tuomion kokonaan puretuksi tai edes lykätyksi. Hän lupasi tavalliselle ihmiselle mahdottoman: kirjoittaa yhdessä yössä käsikirjoituksen luostarin hyväksi – jotta se siitä hyötyisi. Mutta koska tehtävä oli täysin mahdotonta kuten jo sanoin ainakin tavalliselle ihmiselle, niin munkki epätoivoisena kääntyi Saatanan puoleen. Ja niin kirja tuli valmiiksi – yhdessä yössä. Jännä juttu mistä kirja löytyy tällä hetkellä, kun tämä tieto tuli vastaan… Nimittäin se on jopa Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa – oikein hyvin vartioituna. En usko, että Pyhä Raamattu on niin hyvin vartioitu. Vai? Että tämä pistää ainakin minut miettimään… Miksi Raamattua löytyy niin helposti saatavilla, vaikka Jeesusta halveksitaankin tässä maailmassa? Että eikö ennemmin juuri tätä paholaisen opusta haluttaisi viljellä ihmisille? Mutta koska paholainen on kiero, se ei tyrkytä itseään ainakaan näkyvästi kuten tässäkin esimerkissä, että kirja on vartioituna, ettei kukaan pääse käsiksi ainakaan tähän koko opukseen. Saatana tyrkyttää itseään kierolla, salatulla tavalla, sillä tätä paholaisen käsikirjaa kyllä myydään ja se on lainattavissa kirjastoissa- mutta ainoastaan Ruotsissa on kokonainen versio tästä. Mutta kun itse varasin kirjan, sitä löytyi vain yhdestä paikasta pk-seudulta ja hämmästyksekseni juuri ruotsinkieliseltä alueelta (vaikka ruotsinkielisiä kirjoja on myös muissa kirjastoissa. Mietin vain miksi juuri Kauniaisista.)  Tämän opuksen lainaaminen  Eilen sain vihdoin käsiini Paholaisen Raamatun. Menin kirjaston tiskille kysymään, mistä löydän kyseisen kirjan. Hän katsoi koneelta, jolloin kysyin tietääkö hän, mitä sen ruotsinkielinen nimi Djävulsbibeln tarkoittaa. Siihen hän vastasi, ettei kylläkään tiedä. Minä sanoin vähän ympärilleni pälyillen, että se on Pirun raamattu, vaikka en Paholaista palvokaan, vaan päinvastoin. Että haluan tutustua siihen toiseen puoleen, jotta tiedän mitä on vastassa. Kerroin myös eräästä hyvästä elokuvasta, joka tuo hyvin esille Paholaisen toimintaa. Ja se perustuu jopa tositapahtumiin, minkä hänelle kerroin! Siitä kirjoitan oman tekstinsä (Elokuva: Emily Rosen riivaaja). Suosittelin hänelle, että kannattaa katsoa se, mutta varoitin häntä olemaan pelästymättä. Kirjastonhoitaja ei ihan tiennyt miten suhtautua tähän informaatioon, että

Mitä hyväksyä, mitä taas ei? Read More »

PARASTA

Tällä viikolla on ollut mukavia kohtaamisia ja ihanaa Jumalan johdatusta. On tässä ollut taas vähän vaikeatakin, mut sieltä nousin taas voittajana ylös. Kiitos Herralle!   Oon niiin kiitollinen Jumalalle ihanasta uskovasta ystävästäni, jolle pääsin avautumaan mun peloistani. Hänkin vuorostaan koki mut luottamuksen arvoiseksi, että avasi vähän mielenmaisemaansa, mistä koin kiitollisuutta! Olin käymässä hänen kanssaan seurakunnan tilaisuudessa, jossa ikään kuin hyödynsin sielunhoitajan taitojani, jotka Jumala on minulle suonut. Jumala antaa minulle ymmärryksen ja kyvyn löytää ne oikeat sanat. Osaan asettua muiden asemaan, kiitos Herralle. Tästä on ollut minulle suunnatonta apua! Ja myös muille.  Oli ihanaa, kun pääsin kertomaan kirjoittamistani kirjoista siellä piirissä. En nyt muista, miten näin pääsi käymään, mutta joka tapauksessa hieno juttu. Ja kiva kun niin moni oli kiinnostunut lukemaan sen. Samana iltana soitin Giganttiin, jossa juttelin erään asiakaspalvelijan kanssa tietokoneista ja niiden muistista, koska minähän tykkään kirjoittaa ja näin. NIin tämä asiakaspalvelija kertoi harrastavansa kirjoittamista ja siitä meille aukesi yhteinen puheenaihe. Pääsin mainostamaan hänellekin kirjaani ja pyysin häneltä kommenttia Instagramin puolelle, jos hän haluaa lukea kirjani. Olipas mukavaa!  Sain melkein sadan euron laskun, josta ihaana ymmärtäväinen myyjä sitten laittoi hyvityslaskun. Kiitos Luoja! Nyt säästyi rahaa. Jumala on siunannut mua aivan liikaa.  Somen puolella oon käynyt hyviä keskuteluita eri aiheista eri ihmisten kanssa. On hyvä, kun olen aina välillä osannut tuoda omia mielipiteitäni esille. Se on taito, jota voi harjoitella ja jossa minä myös onnistun aina joskus. Nykyään useammin. Kehitystä on tapahtunut, vaikka muuten mieleni sopukoissa on yhä tiedostamiani ongelmia.  Sitten tänään äitini ja veljeni tulivat käymään luonani. Pelasimme hetken aikaa Aliasta, jolloin olin vauhdissa, mutta myös kiihdyin ja hermostuin, kun en jotain sanaa tiennyt. Aijai kilpailuhenkisyyteni. Meillä oli hyvät keskustelut työelämäaiheista yms. Katsoimme Black Mirroria, mikä oli jälleen hyvinkin mielenkiintoinen. Onneksi ehdimme katsomaan jakson loppuun asti ennen kuin minun täytyi rientää seuraavan asian pariin. Nimittäin menin erääseen kokoukseen.  Kokous meni hyvin, mutta minua alkoi vain väsyttämään, niin jouduin lähtemään aikaisemmin pois. Aivotoimintani ei ollut kovin vireää enää, joten ei minusta olisi ollut siellä mitään hyötyä, minkä heille sanoinkin. Ihana kokouskaverini lähti kanssani samaan aikaan. Hän jopa odotti minua, vaikka hänellä oli kiire. Ihanaa! Kävelimme yhtämatkaa metrolle rupatellen mukavia samalla.  Metropysäkkiä lähestyessämme näin ihmisten kiiruhtavan, joten itsekin jouduin juoksemaan ehtiäkseni metroon. Onneksi ehdin ja päädyin istumaan jonkin naisen viereen. Laskin laukkuni lattialle. Jonkin ajan kuluttua päädyin siihen tulokseen, että voi Luoja kun olenkin niin väsynyt, että voisin vaikka unohtaa laukun metroon. Siitä syystä nostin laukkuni penkille pahoitellen tilanviemistä muutenkin jo ahtaasta istumapaikasta – you know metropenkit. Hän vain hymyili siinä naurahdellen, kuten minäkin. Jossain vaiheessa tämä nainen kysyi minulta englanniksi, että onko minulla purkkaa. Sanoin, että ei ole ja sitten kysyin, että miksi hän sitä kysyi. Hän vastasi, että koska hän haisee alkoholilta – itse en sitä haistanut. Kysyin häneltä suomeksi, että puhuuko hän suomea ja sitten vaihdoimme suomenkielelle. Hän vain sanoi, että tämä oli vain sellainen spontaani pyyntö. Kerroin, että mulla on sattumoisin laukussani kurkkupastillia – minkä olin ostanut ja unohtanut laukkuuni. Kyllä sattuikin! (Itse en yleensä syö kurkkupastillia. Se oli vain jokin päähänpisto ostaa se tässä joskus.) I guess johdatusta. Nainen toivotti mulle ihanaa illanjatkoa ja minäkin hänelle. Sitten uskalsin sanoa hänelle siunausta, minkä hän otti hyvin vastaan. Kiitos Jumala tästä kohtaamisesta! <3   Ps. Tämä kuva ei liity sinänsä aiheeseen PAITSI kehotus Astu esiin ja anna valosi loistaa, minkä takia valitsinkin kuvan✌🏽

PARASTA Read More »

Rakkaus parantaa – love heals

Tässä tuun kertomaan ajatuksiani kuluneen viikon tapahtumista. On tapahtunut paljon asioita, joista oon tosi kiitollinen. Kuten todellakin mun ystävistä <3 ja siitä miten Jumala on päässyt muuttamaan mua ja mun sydäntä.   Jumala on muuttanut mun sydäntä niin, etten enää puhu kaikkea mitä ensiksi ajattelen, niin ääneen, vaan punnitsen, mikä on hyvää ja miten voisin sanoa asian mahdollisimman ystävällisesti. Mutta tässä ulkona tuli mua aiemmin vastaan yks vanhempi mies, joka mut nähtyään sanoi jotain. Mä jotenkin heti ajattelin, et hän sanoi jotain rasistista musta. Ehkä omaa epävarmuuttani… Sitten sanat karkasivat suustani eli sanoin ajattelemattani tiukasti mitä. Johon hän sanoi toivottaneensa huomenta. Johon vastasin ystävällisesti huomenta. Kaverin kanssa juttelin, että olisi pitänyt pyytää anteeksi. Niin olisikin.  Oikeasti mua auttaa paljon se, ku Jumala rakastaa mua ja Hänen rakkautensa on jotain niiin ihmeellistä. Et sitä ei ymmärräkään… Hän on muun muassa antanut mulle rohkeuden näyttää mun heikkouksiani mun ystäville, mikä ei oo niin helppoa mulle. Oon aina ajatellut, et mun täytyy olla vahva ja oikeastaan hävennyt mun heikkouksista puhumista. Vaikka tiedostan, että ne näkyvät ulospäin, on sen esille tuominen ollut mulle vaikeaa. MUTTA tässä asiassa tapahtui läpimurtoa nyt syntymäpäiviäni juhlistaessa, kun uskalsin avautua kunnolla. Koin tilan turvalliseksi ja sellaisen lämpimän ilmapiirin, jossa pystyin kertomaan nää vaikeat asiat. Se teki hyvää. Ei mua se jännittänyt, mutta pelkäsin jälkikäteen, että mitähän kaikki siitä avautumisestani ajatteli. Mutta kaikki oli ihania. Kuten kaverini sanoi hyvin, että kun ihminen näyttää oman haavoittavuutensa niin se on luottamuksen osoitusta. Ja sitäpaitsi itekin suhtaudun kaikkiin empaattisesti. Jotenkin avautuminen mt ongelmista kärsivien kanssa on helpompaa kuin ei niitä kärsivien kanssa. Ymmärryksen taso on siellä erilainen. Mutta on tärkeää tuoda esille myös muille niitä omia vaikeuksiaan. Sen olen oppinut. Mutta kaikki ottaa oman aikansa. Ei ole pakko toteuttaa kaikkea heti – ja ottaa siitä paineita. Ollaan lempeitä itseämme ja muita kohtaan. Tähän itsekin pyrin.  xxxx love by Eveliina  Ps. Ihanaa, kun Pyhä Henki tuulee ympärilläni.  Tunnen sen jatkuvasti. nytkin. Se on Jumalan rakkauden osoitusta. Ja ihanaa sellaista :)I FEEL JESUS soi taustalla- ja sopii hyvin tähän.

Rakkaus parantaa – love heals Read More »

Hyvää seuraa ja yhteyttä

Olin töissä nuorisotilalla viikonlopun aikana. Siellä oli jälleen mukava poppoo paikalla. Niin ohjaajissa kuin nuorissa. Löysin nuorisotilan vessasta hiuspompulan. Ajattelin sen olevan erään työkaverin, jolta ajattelin sitä kysyä. Hämmästyksekseni se oli hänen! Menin yhdessä muiden kanssa viettämään hänen läksiäisiään yksille Omenaan. En kestä, etten saanut yöllä unta. En tiedä, mistä se johtuu. Ehkä stressistä ja elämänmuutoksesta. Ärsyttävää katsoa kellosta, kuinka aika kuluu hitaasti. Jaksoin kuitenkin mennä kirkkoon seuraavana päivänä eli sunnuntaina. Kirkossa Raamatun kääntäjä Seija Meinander puhui, että käännöstyössä Papua-Uusi-Guineassa  Matteus on jo tehty ja Markus on tekeillä. Itse olen valmis Raamatun lukemisessa juuri Matteuksen osalta ja Markus on kesken. Mikä sattuma! Jeesus pitää mut oikealla tiellä✌🏽kuten myös sut!  Huomenna olisi töitä. Mukavaa uuden viikon alkua itse kullekin! 🩷

Hyvää seuraa ja yhteyttä Read More »

Juhlan humua

“Uskalla sanoa ei” lukee Peppiina Merosen Pienet rohkaisukorteista. Tästä selostuksena lukee, että älä anna maailman asettaa rajojasi puolestasi vaan aseta itse omat rajasi. Tämä on kyllä tärkeä muistutus kelle tahansa meistä. Etenkin minulle. Oman pään käyttäminen eikä niinkään vain toisten sanelemana toimiminen. Sä tiedät kyllä itse, mitä haluat. Jos et tiedä, niin mieti ja hae, kyllä se vastaus tulee ja olet taas kerran viisaampi etsiessäsi vastauksia sisältäsi. Ei unohdeta kuitenkaan rukoilua. 16.1. oli 31-vuotis syntymäpäiväni, jonka vietin perheeni parissa. Vein juhlat äidilleni. Leivoin yhdessä veljeni kanssa mokkapaloja ja valmistimme ruokaa. Äitini oli saanut samppanjapullon, jonka korkkasin. Nyt oli hyvä tilaisuus siihen. Kaikki kehuivat samppanjan olleen hyvän makuista, minä mukaan lukien!  Sain kuulla, että minua ei valittu uravalmentajaksi, mutta jätin kuulemma todella hyvän kuva itsestäni sinne, mikä oli kiva kuulla. Mutta työkokemukseni ei ollut riittävä. Siihen tehtävään valittiin sellainen, jolla sitä taas oli enemmän. No, minua odottaa varmasti jokin toinen paikka. Olen varma siitä!  Oltuani töissä Rinnekodilla, lähdin käppäilemään bussin suuntaan. Kauppakeskus Iso Omenassa joku about 10-wee poika syötti minulle jalkapallon, jonka syötin hänelle takaisin. Se tuntui mukavalta. Minä naurahdin ja hän hymyili minulle. Hauskaa. Menin bussilla kotiin, missä aloin valmistautua ihanan Hennan järjestämään leffailtaan synttäreitteni kunniaksi.  Kävimme ensiksi syömässä nepalilaista. Tilasimme lammasta. Sitten menimme katsomaan Huijarit elokuvan Finnkinoon. Yleisö oli mitä hiljaisin ja meidän rivillämme oli kyllä niin vakavaa väkeä, vaikka elokuvassa oli paljon hauskoja kohtauksia, ei heidän ilmekään värähtänyt. So sad. Mutta oli ihan hyvä leffa. Noin 3-3,5 tähden arvoinen.  Tänään kävin salilla. Viihdyin siellä ihan mukavasti. Tein perustreenin aloittaen juoksumatosta.  Huomenna minulla on töitä nuorisotilalla. Ihan kiva mennä taas sinne! Saas nähdä onko siellä ketään tuttuja.  Can’t wait mitä 31-ikävuosi tuokaan mukanaan. Mut nyt 31 never felt this good. 

Juhlan humua Read More »

Vuori liikkuu

Järjestääkä Jumala aina asiamme? Voiko mahdoton muuttua mahdolliseksi? Kun Jumala Sanassaan sanoo, että vuorta voi uskon avulla liikuttaa, niin mitä ihmettä sillä tarkoitetaan?. Lue alta pohdintani. Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa. Meillä ihmisillä on omat suunitelmamme, miten haluamme asioiden menevän, mutta Jumala usein ohjaa meitä ihan eri suuntaan ja sehän meitä harmittaa. Kaikki tapahtuu vain Jumalan sallimuksen alla. Eli kaikki menee Herran tahdon mukaan. Hän tietää parhaiten, mikä on meidän etumme.Vaikka jokin asia tuntuisi esimerkiksi ajallisesti mahdottomalta, voi silti päästä maaliin. Ei ehkä kuitenkaan niin miten aluksi ajattelimme, koska Jumalalla on suuremmat suunnitelmat varallemme. Me emme vain näe sitä kuin vasta jälkeenpäin.Vuori liikkuu mikä ikinä se onkaan, jos Luoja niin tahtoo. Eli vaikeudet on tehty voitettaviksi. Kuitenkin vain Jumala voi liikuttaa vuorta, jos Hän haluaa sen tapahtuvan. Eli vaikka uskomme olisi mitä vahvin kaikista, niin vain Jumala yksin kykenee Kaikkivoipaisuudessaan mahdollistamaan vaikeuden voittamisen. Joten usko ei yksinään riitä. Kuitenkaan ilman uskoa harvemmin mikään onnistuu. Sillä uskomalla itseemme menestymme. Ja uskomalla Jumalaan Hän palkitsee uskomme antamalla uutta perspektiiviä myrskyn läpi kulkeaksemme ja jopa myrsky lauhtuu. Lautta kulkee kaikesta huolimatta sinne minne pitääkin. Luottamalla Häneen ja jättämällä elämämme Hänen varaansa uskoen Hänen pitävän meistä huolen, elämässämme on toivoa ja kaikki mahdoton muuttuu mahdolliseksi. Eli asiat, jotka tuntuvat ylitsepääsemättömiltä menettävätkin sen taakan painon kilogrammoista höyhenen kevyiksi. Eikä mahdotonta enää ole.Älä siis pelkää, jos nyt myrskyää eikä satamaa näy, sillä kyllä Jumala pitää susta huolen. Jumala tuo toivon toivottomuuteen ja tekee sen, mitä emme uskoneet näkevämme, käyvän toteen.Muista myös tämä, että Luoja varustaa sinua kyllä siihen, mitä ikinä on tarkoitettu tapahtuvaksi, niin se kyllä tapahtuu. Se mitä olet, mitä tunnet ja ajattelet, on Jumalalla jo tiedossa ennen kuin heräät uuteen päivään. Kaikki on jo järjestetty edeltäsi. Luota vain Jumalan hyvään tahtoon. ‭‭Ylitämme vaikeudet Herran kanssa.[8] Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.» 5. Moos. ‭31:8‬PUFF ja vaikeudet katoaa. Ja kysymme missä ne ovat. Tietysti elämään kuuluu vaikeuksia, mutta tietäkäämme ettei meidän tarvitse kärsiä ikuisesti ja että Herra kärsii kanssamme. Usko voi poistaa vaikeutemme ajatuksemme tasolla, Herran niin halutessaan. Vaikka olosuhteemme ei välttämättä muuttuisi. Näin se vuori liikkuu.Itse yritän olla säätämättä enää niin paljon omin voimin. Jumala järjestäköön asiamme. Hän johdattaa ja asiat menee juuri niin kuin pitääkin. Don’t stress life too much. Juuri tässä on hyvä näin.

Vuori liikkuu Read More »

Naiset vauhdissa ja miehet hommissa

Minun oli tarkoitus käydä tekemässä loppusiivous Saunalahden kämpälläni yhdessä Inkan kanssa, mutta koska hänen autostaan oli akku loppu, tarjoutui äitini kyyditsemään minut ja Inkan kämpilleni, jolloin myös äitini tuli siivousavukseni. Hän olisi mielellään pysynyt erossa siivoustöistä, eikä siksi hän ollutkaan minun ykkösvaihtoehtoni keltä kysyä siivousapua haha. Hänellä kun on aiempi kokemus siivoamisesta eräässä kämpässäni. Siinä oli kyllä työtä!  Äidin ja Inkan kanssa saimme hyvin aikaiseksi puolessatoista tunnissa. Minä siivosin saunan ja kylpyhuoneen, Inka makuuhuoneen ja olohuoneen. Äiti jynssäsi keittiötä. Inka on tehnyt aiemmin siivoojanhommia, joten hänellä oli hyvä tatsi siihen. Hän sanoi imuroidessaan, että on kuullut, että imuri pitää pistää laulamaan, mutta ei ole koskaan kuullut samanlaista laulua, (sellaista vaikertavaa ääntä), mitä imuristani tuli, kun sillä imuroi.  Luovutin edellisen asuntoni avaimet eilen. Siellä oli vielä vähän tekemistä, mutta huh, kun se on nyt takana päin. Tänään veljeni tuli auttamaan minua lipaston kokoamisessa. Hän teki siinä ison työn. Minä turvauduin Jumalaan, aina kun ei ihan onnistunut. Rukoilin voimaa ja kärsivällisyyttä vaikeasti ruuvattavissa kohdissa – ai että kun olikin ihmeen vaikeaa myös veljestäni. Samaan aikaan kun työstimme lipastoa, tuli pesukoneen asentaja asentamaan pesukoneeni. Saatuaan työnsä tehtyä tuli hän siihen katsomaan, kun ahersimme. Hän toivotti tsemppiä meille, mikä oli aika kiva.   Nyt lipasto on valmis ja kämppä siistimmän näköinen. Yritän pitää tässä kämpässäni hyvää järjestystä!  Miltä olkkarini kulmaus nyt mielestänne näyttää?

Naiset vauhdissa ja miehet hommissa Read More »