Olin eilen ystäväni kanssa Tuomasmessussa. Siellä luettiin muun muassa Roomalaiskirjettä. Siitä nousi esiin, ettemme saa tuomita ketään teoista, joita pidämme väärinä. Vain Jumalalla on oikeus siihen. Sillä hänelle teemme tiliä teoistamme.
[10] Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. [11] Onhan kirjoitettu: – Niin totta kuin elän, sanoo Herra, jokainen polvi on notkistuva minun edessäni ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa. [12] Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään. Room. 14:10-12
Meidän tulee tukea toinen toistamme uskossamme. Pitää olla herkkiä, kun uskonveljemme uskon alkutaipaleella ei vielä tiedä kaikkea ja voi nähdä syntiä siellä missä sitä ei ole.
Jos teemme jotain, mikä loukkaa ystäväämme ja hänen uskon ymmärrystään, tulee meidän toimia paremmin ensi kerralla. Esimerkiksi syöden jotain hänen mielestään epäpuhdasta niin vältämme tätä ensikerralla. Vaikka toimimme ystävämme mielestä väärin niin Jumalan edessä tekomme voikin olla oikein. Ei syyllistytä siitä, minkä ihmiset tuomitsevat.
[16] Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet. Kirje roomalaisille 14:16 FB92
Eli ei ole pilkuntarkkaa, mitä syö ja mitä juo, kun ystävä pitää syömistäsi vääränä. Jumala sanoo, että uskossa on paljon enemmän kuin syömisemme ja juomisemme ettei anneta uskonveljemme eksyä pois Jumalan luota, jos korjaamme hänen käsityksiään. Antaa Jumalan tehdä se työ.
Ja ei tuomita itseämme mistään ystäviemme puheiden vuoksi (esim syömisemme) vaan ollaan armollisia itseämme kohtaan ja itsemyötätuntoisia. Eikö Jumalakin armahda meidät? Niin olkaamme mekin armahtavaisia itseämme ja toinen toisiamme kohtaan. Tietenkin meidän tulee koetella kaikki Sinun edessäsi Isä. Jos todella olemme tehneet väärin, niin kadumme niitä tekojamme ja pyydämme anteeksi.
