Piristystä ja uskonasioita

Olen aina välillä törmännyt töihin mennessäni entiseen työkaveriini. Tänään mietin, olisiko hän taas minua sattumoisin vastassa Omenassa. No ei ollut. Työpäivän aikana näin hänet kuitenkin ikkunasta, jolloin soitin hänelle ja pyysin kääntymään. Minä vilkutin hänelle ja hän minulle. Aika hauska sattuma. 

Työpäivän aikana minun tuli juteltua erään työkaverini kanssa vähän siitä, kuinka olen viheltänyt pelin poikki nyt lopullisesti erään miehen suhteen. Se on oikea päätös! Jumala toi minulle siihen varmuuden. 

Lähdin töistä metrolle. Minua vastapäätä tuli istumaan metrossa kaksi suunnilleen ikäistäni naista. He olivat Myöhempien aikojen Jeesuksen Kristuksen Kirkosta. Hauska juttu! Me juttelimme jotain ja kerroin omasta uskostani. Kerroin heille nähneeni Journey to Betlehem leffan, mitä heille suosittelin.  
Menin käymään salilla noin kahden viikon tauon jälkeen. En kestä, miten pitkään olinkin poissa, mutta flunssan vuoksi. Lähdin salilta kaupan kautta kotiin. Ihana Henna ystäväiseni soitti minulle, kun olin bussissa. Sieltä käsin sitten juttelimme puhelimessa, hän töistä tulleena ja minä kotimatkalla. Hän osaa aina piristää, kuten eräs toinenkin hyvä kaverini. 

Mitä voin sanoa tästä päivästä kuin että Jumala on hyvä!   Ja että en ole onnekas vaan siunattu!