Mieleni sai tarpeekseen ja sen seurauksena masennuin. Koin, mitä on olla pinnan alla. Vaikka minulla on ollut masennusta, niin ei kuitenkaan näin pahaa. Ilo ei ollut ylimmillään, vaikka olikin hauskoja hetkiä, niin iloni oli huomattavasti vaimeampaa.
Yleensä oon aina näkemässä innoissani läheisiäni, vaikka olisinkin tehnyt pitkän päivän. Nyt, kun olin käynyt psykologilla ja sen jälkeen mulla oli yks pitämäni haastattelu, olin moodissa, etten jaksaisi enää nähdä ketään enkä olla sosiaalinen. Tälleen ne muutokset mun voinnissa näkyvät. Sen huomaa itse parhaiten!
Oli torstai päivä, kun kesken työpäivän jouduin lähtemään pois töistä. Mulla oli huono olo silloin, sellanen huono keskittymiskyky. Sitä seuraavina päivinä olo oli masentunut. Kaikki asiat tuntuivat vain vähän eikä normaalilla tavalla. Esimerkiksi tässä aiemmin mainitsemani ilo oli vähäistä ja sitten olin poissaolevampi seurassa, kun siskontyttöni tulivat minulle yökylään. Ajattelin sen piristävän minua, ja kyllähän se piristi. Mutta välillä olin väsynyt, enkä olisi jaksanut mielelläni tehdä asioita, en niin kuin yleensä, mikä oli huolestuttavaa. Onneksi lääkemuutos alkoi parantamaan oloani pikkuhiljaa seuraavina päivinä.
Kävin lasten kanssa Entressessä Espoo-päivä tapahtumassa, mistä sai ilmapalloja, joita ilmapallotaiteilijat tekivät. He tekivät koiran molemmille tytöille.
Sen jälkeen kävimme McDonaldsissa. Söimme herkkuateriat. Kotona teimme banaanilettuja.
Oli mukavat nää 2 päivää.
