Kiitos Jumala siitä, että pidät minusta huolen. Kun minusta tuntuu, etten selviä tästä myrskystä, sinä olet siinä kanssani kuljettamassa minua kohti seesteisyyttä.
Eilen sain kuulla rakkaalta äidiltäni, että mummuni on joutunut sairaalaan sydäninfarktin saatua. Tänään hän lähti taivaankotiin. Oloni on ollut jotenkin turta tämän vuoksi, mutta kun myöhemmin tänään ihanan Luisan sinkunjulkaisussa sain puhuttua asiasta eräälle tuttavalleni, sain vähän kyynelehtiä. Siinä samalla kerroin siitä, mitä arkeeni kuuluu ja rasittavasta pakkoajatuksestani, joka ei jätä minua rauhaan. Mutta jotenkin tämä mummuni kuolema ja Luisan usko Jumalaan ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Jumala pitää minusta huolen. Ja varmasti auttaa pakkoajatuksiini?
Suurin huolenaiheeni on tämä, kuinka monet ihmiset eivät tunne Jeesusta, eivätkä siksi pelastu. Olin eilen evankelioimassa ystäväni kanssa. Meidän taktiikkana oli rukoilla, että ihmiset ottavat traktaatit, ja sellainen rukous auttoi; ihmiset todella ottivat niitä vastaan. Oli ihania kohtaamisia ja toivon sekä rukoilen, että Jumalan rakkaus koskettaa näitä ihmisiä.
Tiedän, että rakas mummuni on nyt Jumalan luona pitämässä isälleni seuraa. Siellä koitti heidän iloinen jälleennäkemisensä. Sitä kohti minäkin toivon meneväni. Ja teidän kaikkien lopulta päätyvän!
Artistiystäväni luisa laulaa kappaleessaan koditon siitä, kun on yksinäinen eikä ketään kehen turvata, mutta myös kodin löytämisestä. Jumala, perhe ja ystävät on mun koti. <3 Kuuntele biisi tästä: https://youtu.be/FWSswCoCjMo?si=DonXtG52QCX16T2A
