“Uskalla sanoa ei” lukee Peppiina Merosen Pienet rohkaisukorteista. Tästä selostuksena lukee, että älä anna maailman asettaa rajojasi puolestasi vaan aseta itse omat rajasi. Tämä on kyllä tärkeä muistutus kelle tahansa meistä. Etenkin minulle. Oman pään käyttäminen eikä niinkään vain toisten sanelemana toimiminen. Sä tiedät kyllä itse, mitä haluat. Jos et tiedä, niin mieti ja hae, kyllä se vastaus tulee ja olet taas kerran viisaampi etsiessäsi vastauksia sisältäsi. Ei unohdeta kuitenkaan rukoilua.
16.1. oli 31-vuotis syntymäpäiväni, jonka vietin perheeni parissa. Vein juhlat äidilleni. Leivoin yhdessä veljeni kanssa mokkapaloja ja valmistimme ruokaa. Äitini oli saanut samppanjapullon, jonka korkkasin. Nyt oli hyvä tilaisuus siihen. Kaikki kehuivat samppanjan olleen hyvän makuista, minä mukaan lukien!
Sain kuulla, että minua ei valittu uravalmentajaksi, mutta jätin kuulemma todella hyvän kuva itsestäni sinne, mikä oli kiva kuulla. Mutta työkokemukseni ei ollut riittävä. Siihen tehtävään valittiin sellainen, jolla sitä taas oli enemmän. No, minua odottaa varmasti jokin toinen paikka. Olen varma siitä!
Oltuani töissä Rinnekodilla, lähdin käppäilemään bussin suuntaan. Kauppakeskus Iso Omenassa joku about 10-wee poika syötti minulle jalkapallon, jonka syötin hänelle takaisin. Se tuntui mukavalta. Minä naurahdin ja hän hymyili minulle. Hauskaa. Menin bussilla kotiin, missä aloin valmistautua ihanan Hennan järjestämään leffailtaan synttäreitteni kunniaksi.
Kävimme ensiksi syömässä nepalilaista. Tilasimme lammasta. Sitten menimme katsomaan Huijarit elokuvan Finnkinoon. Yleisö oli mitä hiljaisin ja meidän rivillämme oli kyllä niin vakavaa väkeä, vaikka elokuvassa oli paljon hauskoja kohtauksia, ei heidän ilmekään värähtänyt. So sad. Mutta oli ihan hyvä leffa. Noin 3-3,5 tähden arvoinen.
Tänään kävin salilla. Viihdyin siellä ihan mukavasti. Tein perustreenin aloittaen juoksumatosta.
Huomenna minulla on töitä nuorisotilalla. Ihan kiva mennä taas sinne! Saas nähdä onko siellä ketään tuttuja.
Can’t wait mitä 31-ikävuosi tuokaan mukanaan. Mut nyt 31 never felt this good.
