Huolenpitoa

Viime vuoden puolella aloin käydä salilla pari kertaa viikossa. On mukavaa, kun olen saanut joitain kavereita kanssani treenaamaan. Mukavaa jutella siinä samalla, kun treenaa. Molemmat teemme hyvää kuntomme eteen! 

Olen lukenut paljon kirjoja viime vuodesta lähtien. Nyt siinä on tapahtunut muutosta, sillä töiden jälkeen olen ollut väsynyt ja aivot off-modella. Siksi olenkin viihdyttänyt niitä katsomalla Netflix-sarjoja. 

Luulen, että olen löytänyt nyt mun kotiseurakunnan! I HA NAA! Mut se on ärsyttävää, kun tulee väsymys yllättäen, kun pitäis lähtee seurakuntaan ja sit sinne meno usein jääkin. Ei näinn.  

Olen saanut muutamia ihania rohkaisuja viime aikoina, joiden uskon rohkaisevan myös teitä. Siispä tässä: Kun olin töissä, niin sanoin työkaverille, että ai kauhea mikä stressi mulla on. Hän sanoi, ettei ole mitään syytä stressata, että me ihmiset usein teemme asioista meille stressinaihetta, vaikka työn voi tehdä stressittä. 

Tänään kävin ystävälläni Elvillä, jonka kanssa rukoilimme yhdessä, kuten on tapanamme. Rukoilin ensiksi hänen puolestaan ja sitten hän minun. Kun kerroin rukousaiheeni hänelle, hän sanoi lähtiessäni, että meille jokaiselle on oma paikkamme maan päällä. Ja maailma ei ole sama ilman sinua, joten täytä sinulle luotu paikkasi. Ole huoletta itsesi. Juuri itsesi näköinen sinä. Ja Jeesus on aina kanssasi, joten älä pelkää, vaan ole rohkealla mielellä. Ota tämä sana myös itsellesi. Olet tärkeä! 

Haluan jättää tähän loppuun seuraavat Raamatun kohdat: 

13Minä uskon, että saan yhä 
kokea Herran hyvyyttä 
elävien maassa. 
14Luota Herraan! 
Ole luja, pysy rohkeana. 
Luota Herraan! 
Psalmi 27: 13-14 

11Herra, kuule minua ja ole minulle armollinen! 
Herra, ole sinä minun auttajani!» 
12Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, 
riisuit yltäni suruvaatteen 
ja puit minut ilon pukuun. 
13Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, 
laulan koko sydämestäni enkä vaikene. 
Herra, minun Jumalani, 
sinua minä ylistän 
nyt ja aina.  

Psalmi 30: 11-13